AI that explains itself—by following the science

Share
AI that explains itself—by following the science

AI that explains itself—by following the science

Black-box AI can be powerful, but it often can’t tell us why it made a decision. Concept Bottleneck Models (CBMs) try to fix that by predicting human-understandable concepts first, then the final answer. The catch: standard CBMs ignore domain-specific cause-and-effect and usually need lots of labeled concept data.

Enter the Process-Guided Concept Bottleneck Model (PG-CBM). It builds the “bottleneck” out of concepts that reflect real scientific processes and constrains learning to follow those causal links—even when concept labels are sparse.

  • Case study: estimating forest above‑ground biomass from satellite data
  • Results: lower error and bias vs. multiple baselines, with interpretable intermediate outputs
  • Benefits: detects spurious shortcuts, fuses heterogeneous data sources, and offers scientific insight

Why it matters: PG-CBM makes AI more transparent and trustworthy for scientific tasks, where understanding mechanisms is as important as getting the right answer.

Paper: Process-Guided Concept Bottleneck Model by Reza M. Asiyabi, SEOSAW Partnership, Steven Hancock, and Casey Ryan — https://arxiv.org/abs/2601.10562v1

Paper: https://arxiv.org/abs/2601.10562v1

Register: https://www.AiFeta.com

ExplainableAI Causality EarthObservation RemoteSensing Forestry MachineLearning AITransparency TrustworthyAI

Read more

Kielimallit tekevät vaatimuskysymyksiä eri tyyleillä – ja tyyli riippuu käyttötarkoituksesta

Kielimallit tekevät vaatimuskysymyksiä eri tyyleillä – ja tyyli riippuu käyttötarkoituksesta

Uusi vertailu näyttää, että tekoälyn tapa muotoilla järjestelmävaatimuksia luonnollisen kielen kysymyksiksi vaihtelee mallin ja aiheen mukaan. Siksi tärkeintä ei ole valita ”parasta” mallia, vaan tilanteeseen sopiva. Kuvitellaan tuttu kokous: pöydän ääressä yritetään päättää, mitä uuden tietojärjestelmän pitää pystyä tekemään. Syntyy lista kysymyksiä, joihin järjestelmän on osattava vastata. Esimerkiksi: ”Mitkä lääkkeet

By Kari Jaaskelainen
Julkaistu ajattelu voidaan jo purkaa tekoälyksi

Julkaistu ajattelu voidaan jo purkaa tekoälyksi

Kun tutkija jättää työpöytänsä, hänen äänensä ei välttämättä vaikene. Pelkistä julkaisuista voidaan jo rakentaa tekoäly, joka ohjaa väitöskirjaa, arvioi artikkeleita ja väittelee paneelissa – uskottavasti. Useimmat meistä ajattelevat tutkimusartikkeleita kirjastoiksi: hyllyriveiksi ajatuksia, joihin muut voivat palata. Uusi arXivissa julkaistu esityspaperi ehdottaa toisenlaista kuvaa. Julkaisut ovatkin rakennuspiirustuksia, joista voidaan koota tekijänsä ajattelutapa

By Kari Jaaskelainen
Konferenssien suunta ei ole pakko syntyä suljettujen ovien takana

Konferenssien suunta ei ole pakko syntyä suljettujen ovien takana

Moni tietää tunteen seminaarin päätteeksi: ohjelma oli kiinnostava, mutta kuka päätti, mistä puhuttiin ja mistä ei? Usein vastaus on pieni ohjelmakomitea, joka tekee valinnat ennakkoon. Yleisö kuuntelee, harva vaikuttaa. Eräässä tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevässä kansainvälisessä konferenssissa kokeiltiin toisenlaista tapaa. Osallistujat eivät vain tulleet paikalle – he auttoivat muokkaamaan itse tilaisuuden suuntaa.

By Kari Jaaskelainen