Coevo: a collaborative design platform with artificial agents

Kari Jaaskelainen

12 Nov 2025 — 1 min read

What if you and an AI could sketch together?

Coevo is an online platform where humans and artificial agents co-design shapes to solve different tasks. The big idea: give people and AIs a shared set of design tools and a common “language,” so both can create, learn, and iterate in the same workspace.

By aligning how we represent and edit designs, Coevo aims to improve knowledge transfer, make AI suggestions more understandable, and keep humans in control during co-creation.

The paper outlines the platform’s main pieces and proposes a human-centered design language to support meaningful collaboration—so AI becomes a creative partner, not a black box.

Authors: Gerard Serra and David Miralles. Read more: http://arxiv.org/abs/1904.13333v1

Paper: http://arxiv.org/abs/1904.13333v1

Register: https://www.AiFeta.com

#AI #Design #CoCreation #HCI #HumanAI #Research

Se, mitä pidämme kuvissa samanlaisena, riippuu sanoista

Olet etsimässä uutta takkia verkosta. Kirjoitat hakukenttään “villakangastakki”. Ensimmäiset osumat ovat järkeviä, mutta sinä mietit: haluaisin nimenomaan tummanharmaan, polvipituisen ja arkikäyttöön sopivan. Yhtäkkiä “samanlainen takki” tarkoittaakin eri asiaa kuin hetkeä aiemmin. Silti useimmat kuvahaun ja verkkokaupan järjestelmät vertaavat kuvia toisiinsa yhden ja saman, kiveen hakatun mittarin mukaan. Perinteinen oletus on

Näkymätön lisäys kuvaan voi kantaa pitkän viestin – ja säilyä tavallisen muokkauksen läpi

Kun tekoälyn tekemät kuvat yleistyvät, pelkkä arvaus alkuperästä ei riitä. Tuoreet kokeet osoittavat, että yksinkertainen, huomaamaton vesileima voi kertoa sekä onko kuva koneella tehty että kuka sen teki. Sosiaalisen median virrassa kuva näyttää aina kuvalta: naurava hääseurue, tulviva katu, presidentti kättelemässä. Silti yhä useammin kysymys kuuluu, mistä kuva on peräisin

Tietokone, joka kuuntelee sanat, äänen ja ilmeet, voi kertoa myös miksi se epäilee masennusta

Moni tunnistaa tilanteen terveyskeskuksessa tai videopuhelussa: kysymykseen ”mitä kuuluu?” on helpompi vastata ”ihan ok” kuin kertoa oikeasti, miltä tuntuu. Häpeä, kiire ja se, että oireet ovat lopulta vain omia kokemuksia, vaikeuttavat masennuksen huomaamista – sekä potilaalta että ammattilaiselta. Yleinen ajatus on ollut, että jos tekoäly oppisi poimimaan masennuksen merkkejä puheesta, tekstistä

Keinoälystä on tulossa matemaatikon apuri, joka etsii poikkeukset ja ehdottaa polkuja

Koneet voivat oppia löytämään piilokuvioita, vinkata todistusten välivaiheita ja jopa keksiä yksittäisiä tapauksia, jotka kumoavat rohkeita väitteitä – ja se voi muuttaa tapaa, jolla uutta matematiikkaa syntyy. Arjessa riittää usein, että jokin toimii melkein aina. Matematiikassa yksi poikkeus riittää kaatamaan koko säännön. Jos väität, että jokaisessa bussissa on aina vapaa paikka,