Make any classifier fairer with a simple post-processing step

Make any classifier fairer with a simple post-processing step

What if you could train any classifier and fix its bias afterward? This paper shows you often can. The mathematically best fair rule can be achieved by applying group-specific score thresholds to your model's predictions, with a tiny bit of randomization at the boundary if needed.

That insight powers a simple two-step pipeline: first learn a predictor; then post-process its scores to satisfy fairness goals such as equalized odds or statistical parity. Crucially, the post-processing parameters are learned by solving a single unconstrained optimization problem, making it fast and model-agnostic: works with deep nets, random forests, SVMs, and more.

The method is provably consistent (it approaches the best possible accuracy under the chosen fairness constraint) and comes with an impossibility result that quantifies the accuracy-fairness trade-offs across multiple demographic groups. The authors validate the approach on the Adult dataset.

Paper: http://arxiv.org/abs/2005.14621v1

Paper: http://arxiv.org/abs/2005.14621v1

Register: https://www.AiFeta.com

#AI #Fairness #MachineLearning #DataScience #Ethics #EqualizedOdds #StatisticalParity #Algorithms #Research

Read more

Se, mitä pidämme kuvissa samanlaisena, riippuu sanoista

Se, mitä pidämme kuvissa samanlaisena, riippuu sanoista

Olet etsimässä uutta takkia verkosta. Kirjoitat hakukenttään “villakangastakki”. Ensimmäiset osumat ovat järkeviä, mutta sinä mietit: haluaisin nimenomaan tummanharmaan, polvipituisen ja arkikäyttöön sopivan. Yhtäkkiä “samanlainen takki” tarkoittaakin eri asiaa kuin hetkeä aiemmin. Silti useimmat kuvahaun ja verkkokaupan järjestelmät vertaavat kuvia toisiinsa yhden ja saman, kiveen hakatun mittarin mukaan. Perinteinen oletus on

By Kari Jaaskelainen
Näkymätön lisäys kuvaan voi kantaa pitkän viestin – ja säilyä tavallisen muokkauksen läpi

Näkymätön lisäys kuvaan voi kantaa pitkän viestin – ja säilyä tavallisen muokkauksen läpi

Kun tekoälyn tekemät kuvat yleistyvät, pelkkä arvaus alkuperästä ei riitä. Tuoreet kokeet osoittavat, että yksinkertainen, huomaamaton vesileima voi kertoa sekä onko kuva koneella tehty että kuka sen teki. Sosiaalisen median virrassa kuva näyttää aina kuvalta: naurava hääseurue, tulviva katu, presidentti kättelemässä. Silti yhä useammin kysymys kuuluu, mistä kuva on peräisin

By Kari Jaaskelainen
Tietokone, joka kuuntelee sanat, äänen ja ilmeet, voi kertoa myös miksi se epäilee masennusta

Tietokone, joka kuuntelee sanat, äänen ja ilmeet, voi kertoa myös miksi se epäilee masennusta

Moni tunnistaa tilanteen terveyskeskuksessa tai videopuhelussa: kysymykseen ”mitä kuuluu?” on helpompi vastata ”ihan ok” kuin kertoa oikeasti, miltä tuntuu. Häpeä, kiire ja se, että oireet ovat lopulta vain omia kokemuksia, vaikeuttavat masennuksen huomaamista – sekä potilaalta että ammattilaiselta. Yleinen ajatus on ollut, että jos tekoäly oppisi poimimaan masennuksen merkkejä puheesta, tekstistä

By Kari Jaaskelainen
Keinoälystä on tulossa matemaatikon apuri, joka etsii poikkeukset ja ehdottaa polkuja

Keinoälystä on tulossa matemaatikon apuri, joka etsii poikkeukset ja ehdottaa polkuja

Koneet voivat oppia löytämään piilokuvioita, vinkata todistusten välivaiheita ja jopa keksiä yksittäisiä tapauksia, jotka kumoavat rohkeita väitteitä – ja se voi muuttaa tapaa, jolla uutta matematiikkaa syntyy. Arjessa riittää usein, että jokin toimii melkein aina. Matematiikassa yksi poikkeus riittää kaatamaan koko säännön. Jos väität, että jokaisessa bussissa on aina vapaa paikka,

By Kari Jaaskelainen