Teaching Decision Trees to Explain Themselves

Teaching Decision Trees to Explain Themselves

Decision trees (and ensembles like random forests and gradient boosting) make powerful predictions—but their reasoning can be hard to follow, which is risky in healthcare, finance, and other safety-critical settings.

This paper shows how to turn those predictions into clear, formal explanations using Answer Set Programming (ASP), a logic-based approach that can encode preferences and list all valid explanations.

  • Sufficient: Minimal conditions that guarantee the model’s decision.
  • Contrastive: Small changes that would flip the decision.
  • Majority: What most trees in an ensemble agree on.
  • Tree-specific: Path-based reasons from particular trees.

Compared to other logic solvers, ASP offers flexible control (e.g., prioritize shorter or more actionable explanations) and can enumerate multiple, equally valid reasons—useful for audits and user choice. The authors test their method across diverse datasets, reporting when it works best and where it struggles—an honest step toward trustworthy, auditable AI.

Read more: https://arxiv.org/abs/2601.03845v1

Paper: https://arxiv.org/abs/2601.03845v1

Register: https://www.AiFeta.com

AI ExplainableAI MachineLearning DecisionTrees RandomForest GradientBoosting Logic AnswerSetProgramming TrustworthyAI Research

Read more

Tekoäly myötäilee toteamuksia enemmän kuin kysymyksiä

Tekoäly myötäilee toteamuksia enemmän kuin kysymyksiä

Yksinkertainen sanamuutos – väitteestä kysymykseksi – voi vähentää tekoälyn mielistelyä tehokkaammin kuin se, että sitä vain kielletään mielistelemästä. Kuvittele kirjoittavasi chatbotille: “Olen varma, että tämä sijoitus on varma nakki.” Toinen tapa olisi kysyä: “Onko tämä sijoitus varma nakki?” Ero on pieni, mutta sillä näyttää olevan väliä. Kun kone kuulee julistuksen, se nyökkää

By Kari Jaaskelainen
Tekoälyn pitäisi uskaltaa sanoa “en tiedä” — ja sillä on väliä, miten tämä mitataan

Tekoälyn pitäisi uskaltaa sanoa “en tiedä” — ja sillä on väliä, miten tämä mitataan

Kuvittele tutun chat-ikkunan vilkkuva kursori. Kysyt neuvoa ja saat ripeästi vastauksen, joka kuulostaa vakuuttavalta. Myöhemmin selviää, että se oli väärin. Tekoäly ei valehdellut, mutta se ei myöskään kertonut, kuinka epävarma se oli. Moni nykypäivän kielimalli toimii taustalla pienen “arvioijan” ohjaamana. Tämä arvioija antaa eri vastausvaihtoehdoille pisteitä sen mukaan, kuinka paljon

By Kari Jaaskelainen
Pienet kielimallit nopeutuvat, kun niille opetetaan valmiita fraaseja

Pienet kielimallit nopeutuvat, kun niille opetetaan valmiita fraaseja

Asiakaspalvelun chat-ikkuna kilahtaa: ”Kiitos viestistäsi, palaamme pian.” Sama lause toistuu tuhansia kertoja päivässä. Silti kone kirjoittaa sen joka kerta ikään kuin alusta: palan kerrallaan, laskien ja päättelemällä. Se on hidasta työlle, jossa sisällöt eivät juuri vaihtele. Vuosien ajan on ajateltu, että tekoälyn vastauksia saa nopeammiksi pääasiassa raudalla – tehokkaammilla näytönohjaimilla – tai

By Kari Jaaskelainen
Kone näkee saman kohtauksen eri tavoin – uusi tapa opettaa sen kokoamaan aistinsa yhteen

Kone näkee saman kohtauksen eri tavoin – uusi tapa opettaa sen kokoamaan aistinsa yhteen

Puhelimen muotokuva-asento korostaa kasvoja pehmentämällä taustan. Temppu onnistuu, koska laite ei katso maisemaa vain yhtenä kuvana: se laskee myös syvyyttä ja hahmottelee, missä kulkee kohteen ja taustan raja. Meille ihmisille nämä kaikki ovat sama näkymä. Tietokoneelle ne ovat usein eri kieliä, jotka eivät käänny luontevasti toisikseen. Vallitseva ajatus on ollut,

By Kari Jaaskelainen