Two kinds of meaning in speech: what you say vs. how you feel

Kari Jaaskelainen

06 Oct 2025

Words carry facts; voices carry feelings. 🎙️🧩😊📊

This study separates descriptive semantics (the content) from expressive semantics (the emotion). After viewing emotional movie segments, participants described their experiences. Findings: descriptive semantics align with intended emotions, while expressive semantics correlate with evoked emotions (valence/arousal).

Why it matters: Speech Emotion Recognition can be more context-aware by modeling both the story and the state—helping human–AI interactions feel more attuned.

If you build SER, consider a two-lens approach.

Paper: http://arxiv.org/abs/2510.03060v1
Register: https://www.AiFeta.com

Paper: http://arxiv.org/abs/2510.03060v1

Register: https://www.AiFeta.com

#EmotionAI #SpeechAI #AffectiveComputing #HCI #ContextAware #NLP #ValenceArousal

Se, mitä pidämme kuvissa samanlaisena, riippuu sanoista

Olet etsimässä uutta takkia verkosta. Kirjoitat hakukenttään “villakangastakki”. Ensimmäiset osumat ovat järkeviä, mutta sinä mietit: haluaisin nimenomaan tummanharmaan, polvipituisen ja arkikäyttöön sopivan. Yhtäkkiä “samanlainen takki” tarkoittaakin eri asiaa kuin hetkeä aiemmin. Silti useimmat kuvahaun ja verkkokaupan järjestelmät vertaavat kuvia toisiinsa yhden ja saman, kiveen hakatun mittarin mukaan. Perinteinen oletus on

Näkymätön lisäys kuvaan voi kantaa pitkän viestin – ja säilyä tavallisen muokkauksen läpi

Kun tekoälyn tekemät kuvat yleistyvät, pelkkä arvaus alkuperästä ei riitä. Tuoreet kokeet osoittavat, että yksinkertainen, huomaamaton vesileima voi kertoa sekä onko kuva koneella tehty että kuka sen teki. Sosiaalisen median virrassa kuva näyttää aina kuvalta: naurava hääseurue, tulviva katu, presidentti kättelemässä. Silti yhä useammin kysymys kuuluu, mistä kuva on peräisin

Tietokone, joka kuuntelee sanat, äänen ja ilmeet, voi kertoa myös miksi se epäilee masennusta

Moni tunnistaa tilanteen terveyskeskuksessa tai videopuhelussa: kysymykseen ”mitä kuuluu?” on helpompi vastata ”ihan ok” kuin kertoa oikeasti, miltä tuntuu. Häpeä, kiire ja se, että oireet ovat lopulta vain omia kokemuksia, vaikeuttavat masennuksen huomaamista – sekä potilaalta että ammattilaiselta. Yleinen ajatus on ollut, että jos tekoäly oppisi poimimaan masennuksen merkkejä puheesta, tekstistä

Keinoälystä on tulossa matemaatikon apuri, joka etsii poikkeukset ja ehdottaa polkuja

Koneet voivat oppia löytämään piilokuvioita, vinkata todistusten välivaiheita ja jopa keksiä yksittäisiä tapauksia, jotka kumoavat rohkeita väitteitä – ja se voi muuttaa tapaa, jolla uutta matematiikkaa syntyy. Arjessa riittää usein, että jokin toimii melkein aina. Matematiikassa yksi poikkeus riittää kaatamaan koko säännön. Jos väität, että jokaisessa bussissa on aina vapaa paikka,

Read more

Se, mitä pidämme kuvissa samanlaisena, riippuu sanoista

Näkymätön lisäys kuvaan voi kantaa pitkän viestin – ja säilyä tavallisen muokkauksen läpi

Tietokone, joka kuuntelee sanat, äänen ja ilmeet, voi kertoa myös miksi se epäilee masennusta

Keinoälystä on tulossa matemaatikon apuri, joka etsii poikkeukset ja ehdottaa polkuja