Two kinds of meaning in speech: what you say vs. how you feel

Words carry facts; voices carry feelings. đŸŽ™ïžđŸ§©đŸ˜ŠđŸ“Š

This study separates descriptive semantics (the content) from expressive semantics (the emotion). After viewing emotional movie segments, participants described their experiences. Findings: descriptive semantics align with intended emotions, while expressive semantics correlate with evoked emotions (valence/arousal).

Why it matters: Speech Emotion Recognition can be more context-aware by modeling both the story and the state—helping human–AI interactions feel more attuned.

If you build SER, consider a two-lens approach.

Paper: http://arxiv.org/abs/2510.03060v1
Register: https://www.AiFeta.com

Paper: http://arxiv.org/abs/2510.03060v1

Register: https://www.AiFeta.com

#EmotionAI #SpeechAI #AffectiveComputing #HCI #ContextAware #NLP #ValenceArousal

Read more

Koneiden kÀyttÀytymistÀ ei tarvitse enÀÀ kirjoittaa kaavoiksi kÀsin

Koneiden kÀyttÀytymistÀ ei tarvitse enÀÀ kirjoittaa kaavoiksi kÀsin

Kun hissi lĂ€htee liikkeelle, ilmastointi sÀÀtÀÀ puhallusta tai robotti asettaa ruuvin paikalleen, taustalla on malli siitĂ€, miten kone kĂ€yttĂ€ytyy. NiitĂ€ on perinteisesti rakennettu niin kuin hyviĂ€ reseptejĂ€: asiantuntija kerÀÀ kokemusta, mittaa, kirjoittaa yhtĂ€löitĂ€ ja virittÀÀ pitkÀÀn. Se vie aikaa – ja jokainen muutos laitteessa tai ympĂ€ristössĂ€ tarkoittaa uutta työtĂ€. Viime vuosina

By Kari Jaaskelainen
Oppimalla ohjattu vedenalainen robotti löysi telakan – myös oikeassa vedessĂ€

Oppimalla ohjattu vedenalainen robotti löysi telakan – myös oikeassa vedessĂ€

Kun robotti-imuri hivuttautuu kotona lataustelakkaansa, kukaan ei pidĂ€ hetkeĂ€ ihmeenĂ€. Veden alla sama temppu on kaikkea muuta kuin arkipĂ€ivÀÀ – nĂ€kyvyys on huono, virtaukset nykivĂ€t, eikĂ€ satelliittipaikannus auta. Silti juuri tĂ€hĂ€n suuntaan on otettu askel, joka voi venyttÀÀ vedenalaisten robottien toimintamatkaa ja -aikaa. Vuosia on ajateltu, ettĂ€ vedenalaisen telakoitumisen kaltaiset tehtĂ€vĂ€t

By Kari Jaaskelainen
Oppivat liikennevalot voivat lyhentÀÀ jonotusaikaa kymmenesosan

Oppivat liikennevalot voivat lyhentÀÀ jonotusaikaa kymmenesosan

Kaikki tietĂ€vĂ€t hetken, kun seisot punaisissa valoissa keskellĂ€ yötĂ€, eikĂ€ mihinkÀÀn suuntaan nĂ€y autoja. Tai aamun, jolloin tavallinen risteys puuroutuu yllĂ€ttĂ€en, koska osa kuljettajista pÀÀttÀÀkin kÀÀntyĂ€ eri suuntaan kuin yleensĂ€. Liikennevalot ovat sÀÀntöjen koneita, mutta liikenne elÀÀ kuin sÀÀtila. PitkÀÀn ratkaisuksi on ehdotettu â€Ă€lykkĂ€itĂ€â€ valoja, jotka oppivat liikenteestĂ€ ja sÀÀtĂ€vĂ€t

By Kari Jaaskelainen
Kun tekoÀly lakkaa kyselemÀstÀ, se lakkaa myös oppimasta

Kun tekoÀly lakkaa kyselemÀstÀ, se lakkaa myös oppimasta

Tutkimus viittaa siihen, ettĂ€ monessa kielimalliin perustuvassa agentissa ongelma ei ole Ă€lykkyyden puute vaan vÀÀrin jaettu palaute – ja ettĂ€ pieni, suunnan nĂ€yttĂ€vĂ€ vihje voi avata solmun. Oletko huomannut, ettĂ€ jokin Ă€lykĂ€s chatbotti antaa itsevarman vastauksen, vaikka olisi pitĂ€nyt ensin kysyĂ€ tarkentava kysymys? Hetken se kyselee, sitten hiljenee – ja arvaa. Arjessa

By Kari Jaaskelainen